Näe ja koe matkalla

Italialaista palazzoarkitektuuria muistuttavan Muugan taitekartanon rakennutti Itä – Virosta kotoisin oleva Venäjän tsaarin Nikolai I:n hovitaiteilija C.T. von Neff, jolla oli vaikuttava taidekokoelma: omien taideteoksien lisäksi kopioita taidemaailman klassikoista.

Viron Kaivosmuseo sijaitsee Kohtla-Nõmmessa, Ida-Virumaalla. Museo keskittyy erityisesti öljyliuskeen kaivostoimintaan Virossa ja sen merkitykseen energian tuotannossa ja teollisuudessa. Museo tarjoaa sekä näyttelyitä maanpäällä että opastettuja kierroksia kaivoksen sisälle maan alle, joissa kävijä voi nähdä ja kokea, millaista kaivostyö oli.

Jõhvi on kaupunki Koillis-Virossa, Ida-Virumaalla. Se on maakunnan hallinnollinen keskus ja alueen tärkeimpiä kaupunkeja. Ensimmäiset maininnat Jõhvistä ovat jo 1200-luvulta. Se on ollut pieni markkinapaikka ja myöhemmin kehittynyt teollisuuden ja hallinnon keskukseksi. Kaupungissa on noin 10 000 asukasta. Se on tunnettu monikulttuurisuudestaan – väestöstä merkittävä osa on venäjänkielisiä.

Nähtävyyksiä Jõhvissa on Jõhvin kaunis ortodoksinen kirkko ja kulttuuritalo, jossa järjestetään tapahtumia. Lähellä sijaitsee Kukrusen kartano sekä teollisuus- ja kaivoshistoriaan liittyviä kohteita, sillä alueella on paljon liuskekiven louhintaa.

Kuremäen luostari on Viron suurin ja tunnetuin ortodoksinen luostari. Luostari perustettiin 1891, ja sen syntyyn liittyy kertomus siitä, että paikalliset kyläläiset näkivät ilmestyksen Jumalansynnyttäjästä ja löysivät lähteen, jota pidettiin ihmeitätekevänä. Luostari omistettiin Jumalanäidin kuolonuneen nukkumisen juhlalle (Uspenie). Neuvostoaikana se oli poikkeuksellisesti yksi harvoista toiminnassa jatkaneista luostareista koko Neuvostoliiton alueella.

Luostarissa elää yhä kymmeniä nunnia, ja se kuuluu Moskovan patriarkaatin alaisuuteen. Luostarissa on useita kirkkoja ja kaunis ympäristö, johon kuuluu myös pyhä lähde, jonne pyhiinvaeltajat käyvät kastautumassa tai hakemassa vettä. Se on siis tärkeä hengellinen keskus Virossa ja myös kulttuurihistoriallisesti merkittävä nähtävyys.

Rakveren kaupungin yläpuolella kohoavan linnoituksen vanhimmat osat ovat peräisin jo 1500 -luvulta. Talviaikaan voit käyskennellä linnoituksen ympäristössä ja ihastella kohoavia muuria. Kesäaikaan linna kätkee sisäänsä valtavan määrän jännittävää tekemistä: voit osallistua kynttilöiden valmistamiseen tai turnajaisiin, pelata shakkia jättinappuloilla, katsella miekkataisteluesityksiä tai keskiaikaista jalkapallomatsia. Linnoituksessa on myös eläimiä joita pääsee rapsuttelemaan. Pehmomiekoila voi itsekin koittaa taistelua ja jousiammuntapaikalla opetellaan tähtäämään.
Kesäisin linnoituksessa toimii myös ravintola, joka tarjoaa keskiaikaisia herkkuja ja juominkeja.

Toilan kylpylän vieressä, noin kahden tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta itään sijaitsee Orun puisto. Paikalla oli aikoinaan myös linna, mutta se tuhoutui täysin toisessa maailmansodassa. Puisto on kunnostettu ja sieltä on kauniit näköalat merelle. Puistossa voi nykyään tutustua erilaisiin puu- ja pensaslajeihin, löytää hopealähteen luolan sekä nauttia merinäköalasta ja auringonlaskusta pääskysenpesässä.

Narva-Jõesuun ranta on koko Viron pisin 7,5 km. Narva-Jõesuu on tunnettu ainutlaatuisesta luonnonympäristöstään, sillä rantaa reunustavat kauniit mäntymetsät. Rannalla on hengenpelastaja, rantalentopallokenttä, välineitä lapsille, pukukopit ja ulkosuihku. Alueelta löytyy myös ravintoloita ja baareja. Kesäisin rannalla on vesivälinevuokraajia.

Jänedan kartano sijaitsee Jänedan kylässä noin 70 km päässä Tallinnasta. Kartanon päärakennus on rakennettu vuosina 1913–1915 Johann von Benckendorffin toimesta. Kartanossa toimi vuosia maatalouskoulu, jonka ansiosta kartanorakennus on säilynyt rapistumatta.

Nykyisin kartanon pihapiirissä on vierastalo, käsitykeskusm kokoustiloja ja entiseen tallirakennukseen tehty ravintola.

Jokipromenadi on Narvan historiallisessa sydämessä sijaitseva, noin 967 m pituinen ranta-alue. Jokipromenadille voi lähteä Hermannin linnoituksesta ja kulkea sitä pitkin aina Narvan satamaan saakka. Joen toisella puolella näet Venäjän. Promenadin Rootsin terassi on koko perheen lepoalue, jossa on lapsille tarkoitetut leijonanmuotoiset laitteet, Dahlbergin ulkoilmalavalla kuulet kesällä monet konsertit ja Päikeseplats-aukiolta löytyy kesäkahvila ja suihkulähde. Narvan satamasta löytyy 20 vierasvenepaikkaa suosittu kahvila, sauna ja työpaja.

Narvan vanhin puisto on näyte 1800-luvun loppupuolen puistoarkkitehtuurista. Puistossa ja sen lähettyvillä on kaksi muistomerkkiä. Ensimmäinen niistä on vuonna 1853 Victorian bastionille pystytetty valurautaristi. Risti on pystytetty suuren Pohjan sodan aikana Narvan piirityksessä menehtyneiden venäläissotilaiden muistoksi. Toinen muistomerkki osoittaa vapaussodassa vuoden 1918 marraskuussa kaatuneiden taistelijoiden hautapaikan.

Narvan rajakaupungin reunalla virtaa verkkainen Narvajoki. Sen länsirannalla kohoaa uljas linnoitus. Narvan linna tunnetaan toiselta nimeltään myös Hermannin linnoituksena ja se mainitaan ensimmäisen kerran jo 1200 -luvulla. Linnoituksen perustivat 1270-luvulla tanskalaiset. Linnoitus on Viron parhaiten säilyneitä puolustuslinnakkeita. Linnoituksen korkein kohta on 51 metrin korkeuteen kohoava Pitkän Hermannin torni.

Linnan muurilta voi nähdä joen toisella rannalla sijaitsevan venäläisen Ivangorodin kaupunki ja Iivanan linnan.
Narvan linnassa toimii museo, jossa esitellään Narvan ja linnan historiaa. Pohjoispihalla toimii käsityöpajoja, joissa museovieraat voivat panna taitonsa koetukselle eri tekniikoiden hallinnassa ja käsityöesineiden valmistuksessa.

Narvan kaupungista 98% tuhoutui toisessa maailmansodassa. Vanhoja rakennuksia on siis vähän. Ne keskittyvät Narvan raatihuoneen ympäristöön. Raatihuone on peräisin 1600 -luvulta. Raatihuoneen viereinen rakennus on Tarton yliopiston, Narvan yksikkö. Sen julkisivu jäljittelee toisessa maailman sodassa tuhoutuneen pörssirakennuksen julkisivua.

Sillamäen kaupunki sijaitsee Suomenlahden rannalla, Sõtke-joen suulla. Toisen maailmansodan jälkeen kaupunkiin perustetiin öljyliuskemalmin käsittelytehdas, jossa lopputuotteeksi saataisiin uraanioksideja. Teollisuutensa vuoksi kaupunki oli neuvostoaikaan tunnettu suljettuna kaupunkina, aina vuoteen 1991 asti.
Nykyään kaupungissa voi kohdata sodanjälkeisiin stalinismin ajan rakennuksiin, klassisiin puistoteihin ja museoihin. Kaupunki kehittyy jatkuvasti ja sen keskustan rakennuksia korjataan. Keskustan pääväylä johtaa suoraan mereen, näköalaa pääsee ihastelemaan kulttuuritalon portailta.

Valasten putos lähellä Sillamäen kaupunkia on Viron korkein putous. Vesi tipahtaa alas 30 metrin korkeudesta.

Putoukseen voi tutustua kävelemällä pitkospuita ja puurappusia pitkin putouksen vierelle, josta avautuu näkymä myös 400 000 vuoden aikana syntyneisiin maapallon kerroksiin. Parhaimmillaan putous on keväisin ja tulva-aikana. Valaste on erityisen maalauksellinen myös talvella, kun mereltä puhaltavat pohjoistuulet, jolloin vesiroiskeet muodostavat puihin jääveistoksia.