Näe ja koe Tartto sekä katso Pink Card -alennukset

Viron kansallismuseossa vieraille avautuu sekä esineellinen että virtuaalinen maailma, joka kutsuu löytämään, tietämään ja osallistumaan itse kaikkeen. Museossa on kaksi perusnäyttelyä. ”Kohtumised” (”Tapaamiset”) on näyttely tavallisista virolaisista, jotka ovat eläneet maassa eri aikoina. Näyttely ”Uurali kaja” (”Uralin kaiku”) esittelee suomalaisugrilaisten ja samojedien perinteistä arkikulttuuria.

IMT:n Pink Cardia näyttämällä -20% alennusta sisäänpääsylipusta Viron kansallismuseoon.

“Ajatellaan leikkisästi!”

AHHAA -tietokeskus, Viron Heureka, sijaitsee Tartton keskustassa. Tiedekeskus on avattu nykyisissä tiloissaan 2011. Keskuksen tavoitteena on arvostaa oppimista ja tarjota kaikille vierailijoilleen löytämisen iloa.
Tiedekeskuksessa pääset tutustumaan tieteeseen monipuolisesti.  Tiede löytyy kokemisen kautta, sillä keskuksessa on lukematon määrä pieniä tieteellisiä kokeita joita pääset itse toteuttamaan. AHHAA:ssa näyttetään myös planetaarionäytöksiä. Tiedekeskus sopii erityisen hyvin lasten kanssa vierailtavaksi, mutta aikuinenkin nauttiin näyttelyiden monipuolisuudesta. Keskuksesta löytyy myös tiedekauppa ja ravintola.

IMT:n Pink Cardilla -10% alennusta sisäänpääsylipuista AHHAAN tiedekeskukseen!

Aparaaditehas on Tarton luova keskus, joka toimii entisessä neuvostoajan tehdasrakennuksessa lähellä keskustaa. Nimi tarkoittaa kirjaimellisesti ”kone- tai laitetta tehdas”, sillä alueella valmistettiin aiemmin erilaisia teollisuustuotteita.

Nykyään Aparaaditehas on vilkas kulttuuri- ja yhteisöalue, jossa toimii kahviloita, ravintoloita, taidegallerioita, design-liikkeitä ja työtiloja luovan alan toimijoille. Alueella järjestetään myös tapahtumia, näyttelyitä, konsertteja ja markkinoita. Se on suosittu kohtaamispaikka sekä paikallisille että matkailijoille ja edustaa Tarton modernia ja luovaa kaupunkikulttuuria.

Raatihuoneentori on Tarton sydän ja kaupungin vilkkain kokoontumispaikka. Aukiota ympäröivät historialliset rakennukset, kahvilat ja ravintolat luovat viihtyisän tunnelman ympäri vuoden. Torin laidalla sijaitsee klassistinen Tarton raatihuone, joka on rakennettu 1700-luvun lopulla. Aukion tunnetuin maamerkki on “Suutelevat opiskelijat” -suihkulähde, josta on tullut yksi Tarton symboleista. Raatihuoneentori toimii monien tapahtumien, markkinoiden ja juhlien näyttämönä.

Tarton tuomiokirkon rauniot sijaitsevat Toomemäellä ja ovat yksi kaupungin vaikuttavimmista historiallisista nähtävyyksistä. Keskiajalla rakennettu goottilainen kirkko oli aikanaan yksi Baltian suurimmista kirkoista. Uskonpuhdistuksen ja sotien seurauksena kirkko kuitenkin vaurioitui ja jäi lopulta raunioiksi.

Nykyään sen jykevät tiiliseinät ja tornit muodostavat vaikuttavan historiallisen miljöön. Toisessa tornissa toimii Tarton yliopiston museo, jossa voi tutustua yliopiston ja alueen historiaan sekä nousta näköalatasanteelle ihailemaan maisemia.

Emajoki on Viron merkittävin sisävesijoki ja kulkee Tarton kaupungin halki. Se yhdistää Võrtsjärven ja Peipsijärven ja on noin 100 kilometriä pitkä. Joki on tärkeä sekä luonnon että liikenteen kannalta, ja se on historiallisesti toiminut kauppareittinä.

Tartossa Emajoki tuo kaupunkiin avaruutta ja vehreyttä. Sen rannoilla on kävelyreittejä, puistoja ja satama-alueita, ja kesäisin joella liikkuu veneitä ja jokilaivoja. Emajoki on keskeinen osa Tarton maisemaa ja kaupunkielämää.

Emajoella järjestetään jokiristeilyjä, jotka ovat mukava tapa nähdä Tarton kaupunkia eri näkökulmasta ja nauttia joen maisemista.

Toomemäki on Tarton historiallinen ja kulttuurinen keskus, joka sijaitsee aivan kaupungin ydinkeskustan vieressä. Se on vehreä puistoalue, joka on ollut tärkeä osa Tarton historiaa jo keskiajalta lähtien.

Nykyään Toomemäki on suosittu ulkoilu- ja ajanviettopaikka niin paikallisille kuin matkailijoille. Alueella on useita muistomerkkejä, patsaita ja historiallisia rakennuksia, ja sieltä avautuu kauniita näkymiä Emajoelle ja kaupungin ylle. Toomemäki liittyy tiiviisti myös Tarton yliopiston historiaan.

Toomemäen puistosta löytyy myös Enkelinsilta ja Pirunsilta. Enkelinsilta liittyy vahvasti yliopiston perinteisiin – opiskelijoilla on esimerkiksi tapana koskettaa sillan kohokuvaa ennen tenttejä onnea tuomaan. Siltojen nimet – “enkeli” ja “piru” – luovat hauskan vastakkainasettelun, vaikka nimien alkuperästä on erilaisia tulkintoja. Yhden selityksen mukaan vaalea, kevytrakenteinen silta mielletään “enkeliksi” ja tummempi, jykevämpi silta “piruksi”. Nykyään ne ovat romanttisia ja tunnelmallisia maamerkkejä Toomemäen puistossa.

Tarton ylösalaisin talo (Tagurpidi Maja) on suosittu nähtävyys, jossa koko rakennus on rakennettu kirjaimellisesti ylösalaisin. Talo sijaitsee Emajoen lähellä ja avattiin vuonna 2019.

Rakennuksen katto on maassa ja lattia ylhäällä, ja myös sisätilat – huonekalut ja sisustus – ovat ylösalaisin. Vierailijat kulkevat talon sisällä ja voivat ottaa hauskoja kuvia, jotka näyttävät siltä kuin he kävelisivät katossa tai roikkuisivat huonekaluissa.

Ylösalaisin talo on erityisesti perheiden ja turistien suosiossa, ja se tarjoaa viihdyttävän ja hieman hämmentävän elämyksen.

Tarton yliopisto on Viron vanhin ja arvostetuin yliopisto. Se perustettiin vuonna 1632 Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin toimesta. Siellä opiskelee noin 14 000 opiskelijaa, ja opetusta tarjotaan useilla aloilla, kuten lääketieteessä, luonnontieteissä, humanistisissa tieteissä, yhteiskuntatieteissä ja oikeustieteessä. Tarton yliopisto on kansainvälisesti tunnettu erityisesti tutkimuksestaan biolääketieteessä, genetiikassa, tietojenkäsittelytieteessä ja kielitieteessä. Se on myös keskeinen toimija Viron kansallisessa identiteetissä ja kulttuurissa.

Tarton yliopiston päärakennus on yksi kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä. Se valmistui vuonna 1809 ja edustaa uusklassista arkkitehtuuria. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Johann Wilhelm Krause.

Päärakennus sijaitsee keskeisellä paikalla Tarton vanhassakaupungissa. Sen juhlasali on erityisen tunnettu ja siellä järjestetään akateemisia juhlatilaisuuksia. Rakennuksessa toimii myös Tarton yliopiston taidemuseo, jonka kokoelmiin kuuluu muun muassa antiikin esineistöä.

Tarton tähtitorni on Viron tiedehistorian helmi ja entinen maailman johtava astronomian keskus. Sen näyttelyissä voi tutustua avaruuden tutkimukseen, harvinaisiin instrumentteihin ja tähdistöihin. Lisäksi tarjolla on planetaarioesityksiä, luentoja ja taivaan tarkkailua.

Tornin kautta kulkeva Struven geodeettinen ketju on ollut UNESCOn maailmanperintökohde vuodesta 2005.

Tartto on Viron olutteollisuuden synnyinpaikka, sen historia olutkaupunkina ylettyy melkein 1000 vuoden päähän.

A. Le Coq olutmuseo avattiin vuonna 2003 vuonna 1898 rakennettuun mallastoriin A. Le Coq oluttehtaan alueelle. Museossa on yli 2000 esinettä, ja se tutustuttaa kävijän oluen panemiseen maailmalla ja Virossa, sekä olutkulttuuriin eri aikakausina.

Vierailun jälkeen voivat oluennälkäiset maistella A. Le Coq:n tuotteita museon pubissa. Museossa järjestetään kierroksia yksityishenkilöille sekä ryhmille.

Näyttely ”Maa. Elu. Lugu” kertoo Maan tarinan 8000 luonnontieteellisen esineen avulla maailman synnystä nykypäivään. Voit tutkia muinaisten eliöiden jälkiä, ihailla mineraaleja, seurata perhosia ja nähdä panssarikalan liikkeessä. Mukana ovat myös sakaali, peura, biisoni ja kirahvi – museon klassikkovieraat. Elävässä nurkkauksessa kohtaat eksoottisia eläimiä, kuten kuningaspythonin ja iguaanin.

Baltian vanhin kasvitieteellinen puutarha, Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha, on toiminut yli 200 vuotta samassa paikassa. Siellä on yli 10 000 kasvilajia, harvinaisista suojelukohteista koristekasveihin. Kasvihuoneissa voi tutustua sademetsien ja aavikoiden kasveihin sisäänpääsymaksulla, kun taas ulkopuutarha ja leikkikenttä ovat kaikille avoimia.

Elämyksellinen päiväretkikohde koko perheelle sijaitsee 18 kilometrin päässä Tarton keskustasta, Saadjärven rannalla. Jääaikakeskus on paitsi ilmaston tutkimukseen keskittyvä talo, myös elämyskohde, jossa kävijä kohtaa jääkauden eläimet mammuteista lähtien, kuulee mitä jääkausi tarkoitti Virolle ja ympäröiville maille sekä oppii ihmisen vaikutuksista ilmastoomme nyt. Keskuksella palvelee kahvila Jääkarhu ja sen pihapiiristä voit lähteä lautta-ajelulle järvelle. Muutaman sadan metrin päässä keskuksesta on myös uimaranta.

Peipsijärven alue sijaitsee noin 45 minuutin ajomatkan päässä Tartosta itään. Alue on säilyttänyt omaperäisyytensä, jonka juuret juontavat syvälle historiaan. Peipsijärven ranta-alueen erikoispiirteet syntyvät kolmen kulttuurin sekoittumisesta. Vanhin niistä on jo vuosisatoja sitten alueelle asettautuneet vanhauskoiset. He ovat saaneet elinkeinonsa perinteisesti kalastuksesta ja sipulin viljelystä. Virolaiset ovat puolestaan viljelleet maata ja tehneet työtä kolmannen kulttuurin, baltiansaksalaisten kartanoiden, hyväksi. Ennen niin suljettu vanhauskoisten kulttuuri on avautunut viime vuosina. Alueen kaakkoiskulmasta löytyy myös vielä erikoinen setokansa, jota voisi lähinnä verrata Suomen kolttasaamelaisiin. Setojen lauluperille eli leelo on osa UNESCOn aineetonta kulttuuriperintöä. Leelotaminen on setojen tapa ilmaista ajatuksia ja tunteita, vaalia muistoja sekä välittää niitä eteenpäin nuoremmille sukupolville.

Rajattu maantieteellinen alue hämmästyttää kulttuuriensa rikkaudella ja monimuotoisuudella. Alueen merkittävimmät kylät ovat Alatskivi, Kolkja ja Rajakylälle. Alueen tunnetuimpia nähtävyyksiä on Alatsikiven linna, ainuusulisten kirkko ja alueen ikonimaalaukset.

Alue hemmottelee matkailijaa myös luonnoltaan, sillä idästä se rajautuu Euroopan viidenneksi suurimman järven, Peipsin rantaan. Järven rannassa on hohtavan valkoisia hiekkarantoja ja se jakautuu keskeltä Viron ja Venäjän alueisiin.

Tarton joulutoria koristavat loistelias joulukuusi sekä idyllinen piparkakkumökki. Jouluisia tuotteita pullollaan olevista myyntikojuista voi ostaa paikallisia taidokkaita käsitöitä, maistuvia jouluherkkuja ja muuta mukavaa pukinkonttiin. Tarton talvitanssijuhlat kuuluvat tärkeänä osana Tarton joulutoria, kuin myös kuuluisa, mystinen Tarton henki. Joulutoripäivä vaihtelee vuosittain.

Virossa juhannusaatto on aina 24.06. ja sitä edeltävänä päivänä eli  23.6. vietetään Voitonpäivää Viron vapaussodassa vuonna 1919 saavutetun voiton kunniaksi.  Hyvin monet lähtevät juhannukseksi pois kaupungeista, maaseudulle, maalaistaloille tai luontoon. Jos tämä ei ole mahdollista, he rakastavat lähteä meren rannalle tai kokoontua ystävien kanssa puutarhajuhliin. Juhannuksen viettoon kuuluu isot kokkotulet, laulu ja tanssi sekä grillaus, juhannustaiat ja juhlinta aamuun asti. Sekä Voitonpäivä (Võidupüha) että Juhannus (Jaaniõhtu & Jaanipäev) ovat tärkeä osa Viron kulttuuriperintöä – ne yhdistävät kansallista identiteettiä, perinteitä ja yhteisöllisyyttä.