Matkailun hankaloitumisella on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin

IMT:n teettämän laajan korona-ajan matkailua ja hyvinvointia koskevan kyselytutkimuksen tulokset hätkähdyttävät. Kysely toteutettiin joulu- ja tammikuun aikana, ja siihen vastasi yhteensä 3 163 ihmistä. Tutkimuksessa käy ilmi, että jopa 77,4 prosenttia vastaajista kokee matkailun vaikuttavan joko paljon tai melko paljon heidän henkiseen hyvinvointiinsa. Vain 20,1 prosenttia vastaajista ei usko matkailun olevan kuin vähän tai melko vähän yhteydessä heidän henkiseen hyvinvointiinsa.

– Tutkimuksella on valtavan suuri merkitys matkailualalle. Se tarjoaa erittäin vahvoja vastauksia koskien matkailun positiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja henkiseen jaksamiseen. Minua tutkimuksessa voimakkaimmin pysäyttänyt asia oli se, kuinka paljon ihmiset ovat kärsineet matkailun puuttumisesta, IMT:n toimitusjohtaja Esa Talonen kommentoi.

Kyselyn vastaajista 30,8 prosenttia vastasi matkailun vaikuttavan hyvin paljon heidän henkiseen hyvinvointiinsa. Suurin ryhmä eli 46,6 prosenttia kyselyn osallistujista koki matkailun vaikuttavan melko paljon heidän hyvinvointiinsa henkisellä tasolla.

Myös fyysinen hyvinvointi heikkeni

Henkisen hyvinvoinnin lisäksi vastaajista 53,2 prosenttia kertoi matkailun vaikuttavan heidän fyysiseen hyvinvointiinsa. Vain 42,2 prosenttia ei havainnut matkailulla olevan kuin melko vähän tai hyvin vähän vaikutuksia heidän fyysiseen hyvinvointiinsa.

Kyselyn vastaajista 17,3 prosenttia vastasi matkailun vaikuttavan hyvin paljon heidän fyysiseen hyvinvointiinsa. Suurin ryhmä eli 35,9 prosenttia vastaajista uskoi matkailun vaikuttavan heidän fyysiseen hyvinvointiinsa melko paljon.

Matkailu edistää hyvinvointia monin tavoin

Vastaajat arvioivat myös matkailun vaikutusta heidän hyvinvointiinsa liittyvissä asioissa asteikolla 1–5. Matkailun koettiin auttavan erityisesti arjesta irtautumisessa, ja vastausten keskiarvoksi muodostui 4,4. Matkailun koettiin vahvistavan onnellisuuden tunnetta, ja vastausten keskiarvoksi saatiin 3,95.

Matkailu paransi myös elämänlaatua, ja vastausten keskiarvo oli 3,88. Matkailu vaikutti palautumiseen, ja vastausten keskiarvoksi muodostui 3,61. Matkailu edisti rauhoittumista, ja vastausten keskiarvo oli 3,59. Matkailun koettiin vaikuttavan stressin sietoon, ja vastausten keskiarvoksi saatiin 3,57. Matkailu auttoi perhesuhteiden ylläpitämistä, ja vastausten keskiarvoksi tuli 3,24.

Matkailu vaikutti myös unen laatuun, ja vastausten keskiarvo oli 3,14. Matkailulla oli yhteys myös terveelliseen ruokavalioon, ja vastausten keskiarvo oli 3,06. Matkailun koettiin myös helpottavan surua, ja vastausten keskiarvo oli 2,73.

– Saimme lisää tietoa siitä, että matkailu tuottaa unohtumattomia lomaelämyksiä jotka muuttavat elämää hieman paremmaksi ja rikkaammaksi. Tämä on meidänkin olemassaolon syy. Tietenkin tutkimuksen tulokset antavat lisää uskoa siihen, että matkailulla on paikkansa ihmisten hyvinvoinnissa myös tulevaisuudessa. Tutkimuksella oli meidän näkökulmastamme paljon merkityksellistä kerrottavaa, Talonen avaa.

Matkustusrajoitukset ja -kiellot vaikuttavat vapauden tunteeseen

Vastaajista 54,7 prosenttia huomaa matkustusrajoitusten ja -kieltojen vaikuttaneen heidän mielialaansa tai hyvinvointiinsa. Merkittävimpiä kielteisiä vaikutuksia olivat esimerkiksi yksinäisyys, harmitus, masennus, ihmiskontaktien kaipuu, tylsyys, alavireisyys ja ahdistus. Vastaajat toivat esille, että matkustamisesta puuttuu vapaus ja he ovat vankeina joko Suomessa tai kotonaan.

Muita syitä olivat turvattomuus, vaikeus tehdä suunnitelmia, vaikeus keksiä pakokeinoja arjesta, koronapandemian aiheuttama tympiminen, turhautuneisuus, apeus, kunnon heikentyminen, pelko lähteä matkoille, epävarmuus ja matkustamisen estymisen aiheuttama jatkuva pettymys. Vastaajat kertoivat myös sosiaalisen elämänsä vähentyneen. Esille nousi myös kaipuu lämpöön pitkän talven aikana. Vastausten kommenteissa ilmeni myös se, että matkustaminen on ollut osa hyvinvointia, joka on revitty pois matkustusrajoitusten ja -kieltojen myötä. Myös matkailuun liittyvä byrokratia koettiin ärsyttäväksi.

Huomattavasti alle puolet eli 45,3 prosenttia vastaajista ei tuntenut rajoitusten ja kieltojen aiheuttaneen muutosta mielialassaan tai hyvinvoinnissaan.

Matkailun hankaloitumisen vaikutukset huomattu lähipiirissä

Lisäksi vastaajista 50,2 prosenttia on havainnut matkailukieltojen ja -rajoitusten vaikutuksen lähipiirinsä hyvinvointiin tai mielialaan. He ilmoittavat vaikutuksiksi muun muassa tapaamisten harventumisen, kotiin linnoittautumisen, väsymyksen, alakuloisuuden, huolestuneisuuden ja levottumuuden lisääntymisen.

Muita esille nousseita seikkoja olivat muun muassa matkustamisen kaipuu ja matkustamisen tuomitseminen. Elämän koettiin olevan yhtä arkea, ja pimeyden huomattiin ottavan koville. Eräs vastaaja koki myös, ettei ole saanut katkaistua arkea ja hänen talvilomansa oli mennyt hukkaan.

– Uskon, että olemme tulevan kevään ja kesän aikana palaamassa kohti vapaampaa tapaa liikkua maailmassa sekä yksilönvapautta. Mielestäni olemme jo vahvasti voiton puolella tautitilanteen suhteen. Näyttää siltä, että kahden vuoden painajainen koronan suhteen on kääntymässä voitoksi, Talonen huomioi.

Vastaajista 49,8 prosenttia ei havainnut matkailukielloilla ja -rajoituksilla vaikutuksia lähipiirissään. Vastauksissa nostettiin myös esille, että luonnosta ja lähiympäristön ilmiöistä ei osata nauttia matkoille lähtemisen sijaan.

Matkustuskäytöksessä ilmeni muutoksia

Kyselyn vastaajista 82,9 prosenttia kertoi matkustuskäytöksensä muuttuneen koronakriisin aikana. Muutokseen lueteltiin useita syitä, joista tärkeimpiä olivat epävarmuus, arveluttavuus matkan turvallisuudesta, terveydenhuollon toimiminen kohdemaassa ja maskin käyttö. Osa vastaajista kertoi harkitsevansa matkalle lähtemistä pitkään sekä välttävänsä turistikohteita, väkijoukkoja ja ravintolapalveluja. Myös karenteeniin joutumista sekä koronasta johtuvaa paperisotaa matkailuun liittyen pelättiin. Vain 17,1 prosenttia vastaajista sanoi, ettei koronakriisi ole vaikuttanut heidän matkustushalukkuuteensa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Eurooppa koettiin turvallisemmaksi kuin muut alueet. Myös kotimaan matkailu olivat alkaneet kiinnostaa matkaajia enemmän. Kodin koettiin sijaitsevan lähempänä, jos Suomessa matkaillessa sairastuisi koronaan.

Korona-aikana myös matkanjärjestäjän osaaminen korostui vastaajien keskuudessa.

– IMT:ssä olemme seuranneet tarkasti kaikkia rajoituksia maissa, joihin matkamme suuntautuvat. Olemme tiedottaneet niistä hyvin tarkasti kaikille asiakkaillemme, jotka ovat varanneet matkan kauttamme tai matkalle lähdössä. Se on ollut meille erityisen tärkeä asia, sillä yhteiskuntien asettamat rajoitukset ja käytännöt eroavat merkittävästi Euroopan sisällä. Ammattitaitoiset työntekijämme seuraavat tilannetta päivittäin, Talonen selventää.

– Kun matkustaa suomalaisen matkatoimiston kautta, se tuo turvaa jo lainsäädännön näkökulmasta. Silloin asiakas on matkapakettilainsäädännön turvaama. Lisäksi IMT:llä on suomeksi toimiva päivystyspuhelin, joka toimii ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä, hän lisää.

Myös matkailuun liittyvä vastuullisuus oli mietityttänyt vastaajia. He pohtivat mitä tahoja heidän matkasta maksamansa rahat tukevat. Myös lentomatkailun päästöt mietityttävät matkaajia aiempaa enemmän. Omalla autolla matkailu onkin korostunut pandemian aikana. Lisäksi junamatkustaminen yksityisluokassa kiinnosti vastaajia.

– Kriisitilanne on selvästi aiheuttanut kuluttajissa heidän arvoihinsa perustuvaa ostamista. Moni matkailualalla toimiva yritys on kääntänyt katseensa siihen, miten itse toimii. Onhan meillä suuria kysymyksiä vastattavana, kuten ilmastonmuutos. Näihin asioihin on pyritty löytämään omia ratkaisuja. Moni yhteistyökumppanimme ja matkailualan toimija puhuu näistä asioista vahvemmin kuin aiemmin, Talonen tähdentää. 

Myös rahan merkitys nousi esille tutkimuksessa. Vastausten joukosta nousi esille, että rahatilanne on muuttunut koronapandemian vuoksi tiukemmaksi. Toisaalta matkarahoja säästettiin tai sijoitettiin myös tulevaa varten, jolloin matkustaminen helpottuu.

Uskoa riittää matkailuhalukkuudeen nousuun

Koronapandemialla oli tutkimuksen mukaan myös vaikutusta matkailuhaluukkuuteen. Tutkimuksessa 80,7 prosenttia vastaajista ilmoitti matkailuhalukkuutensa muuttuneen merkittävästi. Vain 17,5 prosenttia kertoi sen muuttuneen vähän tai melko vähän.

– Minulla on sellainen näkemys, että meillä on paljon patoutunutta matkailukysyntää. Arjesta irtautumisen tarve on vahvasti olemassa. Uskon, että se näkyy haluna matkustaa. Kaukomaille suuntautuvaa matkailua on ehkä vähemmän, vaan matkaillaan enemmän lähelle. Eurooppa ja EU-maat kohteina ovat varmasti monen matkailijan kohde sitten kun rajat avautuvat. Myös Viro tai Ruotsi ovat uskoakseni monen matkailijan ensimmäinen matkakohde, Talonen ennakoi.

Vastaajista 47,5 prosenttia kertoi pandemian vaikuttaneen matkailuhalukkuuteensa hyvin paljon. Toiseksi eniten eli 33,2 prosenttia vastaajista kertoi sen vaikuttaneen heidän matkailuhalukkuuteensa melko paljon.

Vastauksia saatiin laajasti

Kyselyn vastaajakunta koostui IMT:n 3 163 asiakkaasta, joista 27,4 prosenttia oli miehiä ja 72 prosenttia naisia. Kyselyyn osallistuneista 0,6 prosenttia ei halunnut paljastaa sukupuoltaan. Suurin osa vastauksista eli 38,3 prosenttia saatiin yli 64-vuotiailta. Toiseksi suurin vastaajaryhmä oli 55–64-vuotiaat, joiden osuus oli 24,9 prosenttia. Kolmanneksi eniten vastauksia saatiin 45–54-vuotiailta, joiden osuus oli 18,4 prosenttia. Muista ikäryhmistä 35–44-vuotiaiden vastaukset käsittivät 10,2 prosenttia, 25–34-vuotiaiden osuus oli 6,6 prosenttia, 18–24-vuotiaiden vastaukset muodostivat 1,5 prosenttia ja alle 18-vuotiaiden osuus oli 0,1 prosenttia. Tutkimus toteutettiin lähettämällä kyselylomake markkinointiluvan sallineiden asiakkaiden sähköposteihin.

– Tutkimus tehtiin, koska halusimme selvittää millä tavalla suomalaiset vapaa-ajan matkailijat ovat kokeneet pandemia-ajan ja yli rajojen suuntautuvan matkailun pysähtyneisyyden. Toisaalta halusimme tietää millaisia muutoksia he näkevät omassa matkailussaan tai matkojen varaamisessa, Talonen selventää.