Muistoja Teletornista

Kauhusta täristen (minä) ja innosta puhkuen (Mira) puimme valjaat ja marssimme näköalatasanteelle vievän verkko-oven luo, josta opas yksitellen otti jokaisen kävelijän tasanteen puolelle ja kiinnitti turvavaijeriin.

Olimme elokuussa työmatkalla Tallinnassa tutustumassa mm. Tallinnan Teletorniin, jonka kanssa olimme kesän 2015 alussa aloittaneet yhteistyön. Teletornin sisäänpääsyn lisäksi meillä on nyt tämän kesän uutuutena tullut myyntiin paikkoja reunallakävelyyn, joka tapahtuu tornin näköalatasanteen ulkoreunalla valjaiden turvaamana. Korkeutta tasanteella on huimat 175 metriä!

Minä ja kollegani Mira pääsimme Teletornissa kokeilemaan tätä reunallakävelyä tutustumiskäynnillämme. Ensin täytimme sopimuksen ja selvityksen terveydentilasta, sekä luimme reunallakävelyn ehdot ja säännöt huolella. Sitten opas auttoi pukemaan valjaat ja kertoi samalla, miten ulkona näköalatasanteella toimitaan. Kauhusta täristen (minä) ja innosta puhkuen (Mira) puimme valjaat ja marssimme näköalatasanteelle vievän verkko-oven luo, josta opas yksitellen otti jokaisen kävelijän tasanteen puolelle ja kiinnitti turvavaijeriin. Kun kaikki neljä reunallakävelijää olivat tasanteella ja turvallisesti valjaissa, aloimme hiljakseen liikkua kävellen reunaa pitkin tasanteen ympäri. Teletornista avautuvat maisemat olivat kerrassaan upeat! Meillä oli myös hyvä tuuri sään suhteen, sillä aurinko paistoi ja taivas oli lähes pilvetön. Huipulla kävi mukavan vilvoittava tuuli, joka tuntui vievän suurimman jännityksen mennessään!

Kokemus oli aivan mahtava ja jokaiselle, jolla on yhtään seikkailijan vikaa, voimme tätä suositella!

Maisemien kauneus veti lähes sanattomaksi! Näimme metsien yli pitkälle Tallinnaan asti ja merelle! Pääsimme myös kokeilemaan, miltä tuntuu istua Teletorinin reunalla roikottaen jalkoja reunan yli! Se oli hurjaa ja näky tasanteelta alas maahan oli kammottavan upea! Reunalle istumaan meno kävi helposti, mutta takaisin seisomaan pääsy vaatikin enemmän aivojumppaa turvavaijerin kireyden vuoksi. Reunallakävely oli hyvin rauhallista ja maisemia sai pysähtyä ihailemaan rauhassa. Aivan upeaa!

Kun näköalatasanne oli kierretty kokonaan ympäri, oppaamme päästi meidät taas yksitellen verkko-oven turvallisemmalle puolelle. Innosta täristen luovutimme valjaat ja pääsimme jatkamaan kierrostamme Teletornissa. Pian reissumme jälkeen saimme sähköpostilla oppaan ottamia kuvia meistä kävelemässä Teletornin reunalla! Kokemus oli aivan mahtava ja jokaiselle, jolla on yhtään seikkailijan vikaa, voimme tätä suositella!

-Katri ja Mira-